Sillisreportaasi

Teksti: Michaela Kiianmies, Aino Laasonen

Isäntien lempilapsen silliksen järjestelyt käynnistyivät heti valiokuntavuoden alussa tammikuussa. Järjestimme tuolloin roolillemme uskollisina illanvieton, jossa ideat silliksen järjestelyistä alkoivat lennellä viinipullojen tyhjentyessä. Samaisen illan aikana oli ilo huomata, kuinka mahtava porukka meillä onkaan kasassa. Tällä tiimillä pystyisimme mihin vain. 

Vaikka uudet isännät ystävystyivät nopeasti, oli apu silliksen kanssa silti tarpeen. Edellisvuoden isännät järjestivät meille perehdytyksen, jossa edessä olevan urakan todellinen luonne ja laajuus valkeni. Vanhat isännät osoittautuivat kuitenkin korvaamattomaksi avuksi koko projektin ajaksi. Lämmin kiitos vuoden 2021 isännille kaikesta saamastamme avusta. Silliksen järjestämiseksi kuljettu tie olisi ollut huomattavasti mutkikkaampi ilman teidän neuvojanne.

Sillisteeman selkiydyttyä perehdytyksen jälkeen alkoivat palaset loksahdella kohdilleen. Nyt oli edessä lastenjuhlien järjestäminen 300 opiskelijalle. Sponsorien hankinta lähti hieman tahmeasti liikkeelle, koska teemaan sopivien ohjelmanumeroiden ja sillispaikan koristeiden ideointi tuntui huomattavasti mielekkäämmältä. Alkuvaikeuksien jälkeen tapahtumalle löytyi lopulta huippuhyviä sponsoreita, joiden avulla vuosijuhlilta väsyneet vieraat saivat syödä vatsansa täyteen prinsessapomppulinnassa köllötellen ja rentoutua huurteisten juomien kanssa paljujen lämmössä. 

Pykäläviikon kynnyksellä sillis alkoi valmistua ja jopa isäntienkin ihmeeksi homma ei levinnyt käsiin. Viime hetken paniikissa haimme säkkikaupalla klapeja paljujen lämmitystä varten ja kiersimme juhlatarvikeliikkeissä etsimässä sopivia koristelutarpeita sillikselle. Myös hillitön määrä pillimehuja ja muutama injektioneula mahtui viimeisten päivien ostoslistalle. Sillistä edeltävänä iltana jännitys oli katossa ja odotimme seuraavaa päivää innostuksen ja kauhun sekaisin tuntein. Nukkumatti tuntui kiertävän isäntien makuuhuoneet kaukaa tuona yönä.

Sillispäivän aamu valkeni kylmänä ja sateisena, mutta silliksen järjestäjien onneksi sää selkeni ja aurinkokin näyttäytyi samalla, kun paljut alkoivat täyttyä ja pomppulinna kohosi vanhan holvikellarin nurkkaan. Sillistoimikunta teki meidän unelmistamme totta ja kolkko kellari muuttui aamun aikana juhlapaikaksi, josta kuka tahansa päiväkoti-ikäinen olisi tuntenut kateutta. 

Juhlapäivän alkuun mahtui niin monta kauppareissua jatkojohtojen, mukien ja kakkulapioiden perässä, ettei oikkarin matemaattiset lahjat riitä niitä laskemaan. Bussien kaartaessa pihaan puolen päivän jälkeen nälkäiset vieraat kiiruhtivat hakemaan vatsaansa täytettä ja jono ruokapisteelle kasvoi pitkäksi. Pian tilanne kuitenkin rauhottui ja juhlapaikka täyttyi iloisesta puheensorinasta, laulusta ja lastenlaulujen tutuista sävelmistä. Paikalla kiersi myös taikuri viihdyttämässä juhlakansaa upeilla tempuillaan.

Eräs uusimmista sillikselle kuuluvista perinteisistä ohjelmanumero on ovi, jonka tilavastaava hajottaa vasaran avulla. Olimme hankkineet tätä varten paikalle oven ja kasan työkaluja. Tilavastaava Henri lensi kuitenkin sillispäivänä Ylläkselle karkuun tätä tärkeää velvollisuuttaan, joten varaamamme ovi pelastui ja säilyi ehjänä koko päivän ajan. Ikäväksemme kaikki tilassa olleet ovet eivät kuitenkaan säästyneet yhden juhlavieraan jäätyä jumiin vessan lukon hajottua. Onneksi pohjoiseen karannut tilavastaavamme oli kuitenkin tavoitettavissa tämän ja muiden kommellusten yhteydessä. Henri oli todella ansainnut lomansa autettuaan meitä läpi koko alkuvuoden. Kiitos Henri!

Kellon lyödessä 18 oli aika huokaista helpotuksesta ja ohjata juhlijat jatkamaan iltaa keskustan baareihin. Parhaista juhlista jää tunnetusti jälkeen myös suurin sotku, josta sillistoimikunta selviytyi kuitenkin kunnialla. Toimikunta oli tehnyt valtavan suuren työn aamusta alkaen emmekä olisi voineet toivoa parempaa työryhmää silliksen järjestämiseen. Haluaisimme kiittää jokaista toimikunnan jäsentä teidän näkemästänne vaivasta. Lisäksi erityismaininnan ansaitsevat toimikunnan ulkopuoliset supersankarit Jannika, Tapio ja Ismo.

Vaikka silliksen järjestäminen oli työlästä ja verotti toisinaan yöunia, oli se myös ehdottomasti yksi parhaista kokemuksista, jonka Pykälä on meille tarjonnut. Kyllä meillä on kiistatta Pykälän paras virka. Nyt jäämme innolla odottamaan, miltä ensi vuoden sillis näyttää. NÄR BORJAR?!?!?!