Ensisijainen

Miehet haalareiden takana

Teksti: Aapo Holopainen

Viimeinkin 15.2.2025 saapui se päivä, jota vuoden 2024 phuksit olivat odottaneet kuin kuuta nousevaa. Elämä ilman haalareita oli tullut päätökseensä, ja valan vannottuaan phuksit saivat vihdoinkin pukea päälleen tuon kauan kaipaamansa pykälänpunaisen vaatekappaleen. Muutama päivä haalaribileiden jälkeen IV pääsi haastattelemaan kahta tarmoa täynnä ollutta phuksia, jotka olivat mahdollistaneet tämän kaiken. Nämä miehet ovat 19-vuotias Isosta-Kyröstä Helsinkiin muuttanut Juuso Försti ja 24-vuotias paljasjalkainen stadilainen Gabriel Koljonen.

Tie kohti haalareiden hankkimista alkoi 23.9.2024, kun valiokuntien yhteiskokouksen ohessa muodostettiin phuksitoimikunnat. Försti oli ennen kokousta päättänyt, ettei hän aio tässä vaiheessa polttaa itseään järjestötoiminnalla hakemalla puheenjohtajan pestiin, mutta kohtalolla oli muita suunnitelmia hänen varalleen. Förstin viereisellä paikalla kokouksessa sattuikin istumaan Koljonen, joka ehdotti hänelle puheenjohtajaksi hakemista sillä ajatuksella, että tämä itse hakisi HTK:n varapuheenjohtajaksi. Hetken mietittyään Försti löi kättä päälle ja piti lupauksensa. Tätä seuranneessa puheenjohtajavaalissa nämä kaksi kokenutta järjestöaktiivia keräsivät menestystä, ja näin haalaritoimikunnan 2024 tarina oli saanut alkunsa. 

Haalaritoimikunnan toiminta kuukausien kuluessa on ollut monipuolista, ja työnjakoa on tehty niin puheenjohtajiston kuin myös muiden vastaavien kesken. Försti on haalaritoimikunnan puheenjohtajana pitänyt yleisesti lankoja käsissä sekä ollut enimmäkseen vastuussa yhteydenpidosta esimerkiksi hallitukseen ja vastaaviin. Koljonen taas on varapuheenjohtajana hoitanut enemmän projektiluontoisia asioita, kuten vastannut budjetista, vuorolistoista ja sellaisista haalaribileiden hankinnoista, jotka eivät menneet bilevastaavien kautta.

Vaikka iso osa haalaritoimikuntaan liittyvästä työmäärästä onkin langennut Förstin ja Koljosen harteille, eivät he ole tehneet kaikkea yksin, vaan myös haalaritoimikuntaan kuuluvat vastaavat ovat tehneet oman osuutensa. Haastattelussa Försti ja Koljonen vastaavat yhteen ääneen “myyntivastaavat”, kun heiltä kysytään, ketä haalaritoimikunnassa he haluaisivat erityisesti kiittää. Försti korostaa myyntivastaavien työmäärää kontaktoitavien firmojen määrän vuoksi ja Gabriel myöntää, ettei ilman myyntivastaavia ja myyntitiimiä haalareita olisi saatu.

Pitkästä järjestötaustasta huolimatta kuukausia kestänyt uurastus on opettanut uutta myös HTK:n puheenjohtajistolle. “Tää on ollut ehkä paras tapa perehtyä Pykälän toimintaan phuksivuonna, mikä on vaan mahdollista saada”, sanoo Försti kuvaillessaan sitä, kuinka laajasti HTK:n johtaminen on opettanut hänelle ainejärjestömaailmasta. Koljonen on asian kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa HTK:n toiminnan kautta hän on päässyt näkemään Pykälän hallinnon kankeuden. HTK:n antama hyöty ei kuitenkaan rajoitu pelkästään ainejärjestötoiminnan esittelyyn, vaan Koljonen kertoo saaneensa hyödyllistä kokemusta myös esimerkiksi budjetoinnista. HTK:n puheenjohtajistolle osittain uutta on ollut rivijäsenien aktivoiminen, joka on HTK:n suuren väkimäärän takia tuottanut enemmän työtä.

Haastattelun edetessä ilmenneisiin haasteisiin tulee esille juuri edellä mainittu rivijäsenten aktivoiminen. HTK:n osallistujamäärä putosikin ajan kuluessa 90 jäsenestä 80:een, ja jäljelle jääviäkin piti pyrkiä haalaribileissä motivoimaan tekemään välillä nihkeämpiäkin asioita. Rivijäsenten motivoimisen lisäksi molemmat puheenjohtajat myöntävät HTK:n johtamiseen sisältyneen työmäärän ja toiminnan etenemisen nopeuden tulleen lievänä shokkina, josta kuitenkin selviydyttiin hyvin.

Työmäärästä ja ajoittain HTK:n johtamiseen kuuluneesta hektisyydestä huolimatta kysyttäessä katumuksesta sekä Försti että Koljonen ovat selkeästi yhäkin tyytyväisiä tehtäviinsä HTK:n puheenjohtajistossa, eivätkä kadu ehdolle asettumista vaaleissa. Ainejärjestömaailmaan tutustuttamisen lisäksi Försti mainitsee tässä yhteydessä HTK:n puheenjohtajana toimimisessa etuna olleen sen, että hän on viran myötä päässyt tutustumaan useimpiin phukseihin.

Förstin mielestä parasta HTK:n johtamisessa on ollut juuri toimikunnan sisällä vaikuttanut yhteishenki, josta selittäessään hän kehuu yhteistyötä varapuheenjohtajan sekä vastaavien kanssa ja sanoo haalaritoimikunnan olleen loistava työyhteisö. Koljonen on Förstin kanssa samaa mieltä HTK:n sisäisen yhteishengen arvosta, mutta nostaa esille myös haalaribileissä realisoituneen tunteen siitä, kuinka palkitsevaa oli olla järjestämässä itselle tulevia haalareita.

Haalaribileitä Försti kuvaa lentävällä lausahduksella “pirun jees, oli leffaa”, vaikka myöntääkin tehneensä virheen vetäessään haalarit ylös asti ensimmäiseen Volgaan. Myös varapuheenjohtaja kertoo viihtyneensä haalaribileissä ja nähneensä siellä ainakin sata haalaria (tarkempi arvio ei onnistu oikkarimatikan vuoksi).

Haalaritoimikunnan järjestämästä phuksiristeilystä emme valitettavasti saa aineistoa, koska se järjestetään haastattelun tekemisen ja lehden julkaisemisen välissä 20.3.2024–21.3.2024. Tästä huolimatta HTK:n puheenjohtaja yltyy kuvailemaan sitä jo: “Risse oli varmasti hieno, mutta me ei tiedetä mitä siellä tapahtui”. 

Risteilyä koskevan nopean maininnan jälkeen haastattelussa mennään 30.4.2024 järjestettäviin Wappubooleihin, jotka ovat viimeinen haalaritoimikunnan järjestämä tapahtuma. Sekä Försti että Koljonen lupaavat isoja juttuja olevan tulossa kyseisessä tapahtumassa. Koljosen lupaukset eivät jää tähän, vaan hän lupaa myös, että jokainen ehtii Wappubooleilta Mantan lakitukseen helposti, kunhan kaikki hoitavat hommansa kunnialla. Wappubooleja koskevan vastauksensa Koljonen päättää haalaritoimikunnalle osoittamallaan muistutuksella: “Parempi tulla, koska Wappuboolien jälkeen jaetaan haalaritoimikunnan ikioma crew-haalarimerkki, designed by Helka”. (Toimittajan on pakko huomauttaa, että merkin suunnittelija ei tullut erityisen suurena yllätyksenä.)

Haastattelun loppupuolella Förstiltä ja Koljoselta kysytään, onko haalaritoimikunnan johtaminen vienyt heiltä kaikkia mehuja vai onko energiaa jäänyt vielä muuhunkin Pykälän toimintaan osallistumista varten. Försti vastaa tähän kertomalla keskittyvänsä vielä tänä vuonna HELPin toimintaan, mutta myöntää samalla Pykälän opintovaliokunnan kiinnostavan häntä. Koljonen taas antaa oman kryptisen vastauksensa: “Ei oo mehuja vienyt. Saa nähdä vaan, onko isoja vai pieniä juttuja tulossa, mutta juttuja on tulossa kuitenkin”.

Haastattelun lopuksi HTK:n puheenjohtajisto vielä kehuu toimikuntansa toimintaa ja haalaribileitä. Försti kertoo haalaribileiden olleen phuksitoimikuntien parhaat bileet, kun taas Koljonen kuvailee haalaritoimikuntaa tutulla sanaparrella: “Suurin ja kaunein toimikunta, ei sille vaan voi mitään”.

Samankaltaiset artikkelit

  • Hallituksen palsta

    Joskus pitkän ja ikimuistoisen yön väreistä herää pysähtymään, tässä on otoksia näistä häilyvistä hetkistä. Toivottavasti löydätte palasia itsestänne niistä.

  • Paljon sun outfit maksaa? – Vujuedition

    Vuosijuhlat ovat ainejärjestöjen tapahtumista tunnetusti kalleimmat kekkerit, niin tapahtumalipun kuin pukukoodinkin osalta. Mutta onko vuosijuhlillekin mahdollista osallistua budjettiystävällisesti? Inter Vivosin päätoimitus päätti ottaa asiasta selvää Pykälän 91. vuosijuhlilla. Nauttikaa ja ihailkaa!

  • 90-vuotias Pykälä, Pykälä 90 vuotta sitten

    Pykälä ry:n 90. juhlavuotta juhlittiin 12.4.2025 Pikku-Finlandiassa. Vuosijuhlapäivänä keskittyminen on tietysti hetkessä, herkullisissa tarjoiluissa, mukavassa seurassa, mielenkiintoisissa puheissa ja tunnelmallisessa musiikissa. Harvoin juhlan iloisimmassa hetkessä tajuaa pysähtyä pohtimaan juhlien todellista syytä. Juhlistaessamme Pykälää lienee sopiva hetki kurkistaa menneisyyteen, eli siihen, mistä kaikki alkoi. Ymmärtääksemme, miksi juhlimme tänä vuonna 90-vuotiasta Pykälää, on syytä ottaa selvää siitä, millaista opiskelijaelämä oli 90 vuotta sitten.

  • Varaa parantaa

    Pykälässä tehdään vuosittain yhdenvertaisuuskysely, jonka vastauksissa toistuvat vuodesta toiseen samat huolet ja kehitystoiveet. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään kuitenkin harvoin. On sanomattakin selvää, ettei sievä yhdenvertaisuussuunnitelma riitä. Toivon, että me tapahtumajärjestäjinä panostamme toimintatapoihin, jotka luovat mukavuutta ja samalla madaltavat tapahtumien osallistumiskynnnystä. Siispä laadin listan muutamasta helposta tavasta, jolla voimme viedä Pykälän toimintaa oikeaan suuntaan. 

  • Besök på Albertsgatan: Single & Ready to Mingle?

    Tammikuun viimeisenä päivänä koittivat vihdoin Codex x Pykälä -sitsit teemalla Single & Ready to Mingle? Oli taas aika suunnata kohti tuota suomenruotsalaisen opiskelijaelämän mekkaa, Albertsgatania ja Codexia. Edellisestä visiitistäni Codexissa olikin ehtinyt kulua jo tovi. 

  • VUOSIJUHLAKATSAUS 2025: Mitä vieraat sanovat vuosijuhlista?

    Onkin taas aika suunnata katseet yhdistyksemme vuoden loistokkaimpaan tapahtumaan eli Pykälä ry:n vuosijuhliin. Tänä vuonna vietämme yhdistyksemme 90. vuosijuhlia upealla Pikku-Finlandialla 12.4.2025. Juhlaan osallistuu perinteiseen tapaan niin nykyisiä pykälistejä, alumneja kuin akateemisia arvovieraitakin. Haastattelimme kolmea vuosijuhlille osallistuvaa vierasta heidän näkemyksistään vuosijuhlista.