Inter Vivos on Pykälän neljästi vuodessa ilmestyvä jäsenlehti. Julkaisu pureutuu ajankohtaisiin juristikunnan ilmiöihin, opiskelijan arkeen sekä yleisesti niihin seikkoihin, jotka koskettavat oikkariopiskelijan elämää. Levikiltään IV on noin 1400 kappaletta; se postitetaan kaikille yhdistyksen jäsenille, eri medioihin sekä Pykälän yhteistyöyrityksille ja muille sidosryhmätahoille. IV on lisäksi saatavilla useissa kirjastoissa ja näköislehtiä voi lueskella Inter Vivosin arkistossa.
Uusimmat artikkelit
Kesän kynnyksellä juhlittiin Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa uusia valmistuneita ja sitä,
kun yksi aikakausi päättyy ja toinen alkaa. Tällaisen
ilahduttavan elämänmuutoksen edessä on ollut moni
rakas pykälisti, joista yksi on kaikkien tuntema yleisnero ja todellinen jokapaikanhöylä Eero Kemppinen.
Inter Vivosin toimituskunta sai kevään alussa vihiä Turun yliopiston oikeushistorian professorin ja lehtemme kenties historiallisesti aktiivisimman lukijan, Mia Korpiolan käynnistämästä projektista. Tarkoituksena on järjestää suomalaisille asianajajille muistitietokeruuhanke, jotta voitaisiin saada talteen tärkeä pala
suomalaista oikeustieteen historiaa. Mia Korpiola sekä Helsingin yliopiston oikeushistorian yliopistonlehtori Marianne Vasara-Aaltonen ovat tuomassa muistitietohankkeen mukaan oikeushistorian opetukseen sekä Turussa että Helsingissä. Meillä Helsingissä tämä toteutuu oikeushistorian TKP-seminaarin muodossa,
joten pykälistit saavat mahdollisuuden osallistua itse muistitietohankkeeseen ja
saamaan arvokasta vuorovaikutuskokemusta asianajajien kanssa. Inter Vivos
tietysti kiinnostui tällaisesta jännittävästä mahdollisuudesta ja lähti kuulustelemaan Marianne Vasara-Aaltosta hänen syksyn TKP-seminaaristaan.
Juristiuutisissa (1/2025) julkaistussa kolumnissaan Nimetöntä puhetta oikeustoimittaja
Susanna Reinboth ällistelee, miksi ihmiset harkitsevat sanomisiaan ja haluavat varjella
heistä syntyvää kuvaa lähipiirissään ja tulevien työnantajien silmissä. Hänestä nimettömästi huolistaan kertova ei ole ainoastaan syy laatumedioiden sepitetyille jutuille, vaan
myös selkärangaton nurkassa jupisija, joka on osasyyllinen Ukrainan sotaan ja Putinin
vallassa pysymiselle.
Pykälä ry:n 90. juhlavuotta juhlittiin 12.4.2025 Pikku-Finlandiassa. Vuosijuhlapäivänä keskittyminen on tietysti hetkessä, herkullisissa tarjoiluissa, mukavassa seurassa, mielenkiintoisissa puheissa ja tunnelmallisessa musiikissa. Harvoin juhlan iloisimmassa hetkessä tajuaa pysähtyä pohtimaan juhlien todellista syytä. Juhlistaessamme Pykälää lienee sopiva hetki kurkistaa menneisyyteen, eli siihen, mistä kaikki alkoi. Ymmärtääksemme, miksi juhlimme tänä vuonna 90-vuotiasta Pykälää, on syytä ottaa selvää siitä, millaista opiskelijaelämä oli 90 vuotta sitten.
Pykälä ry:n 90. vuosijuhlia juhlittiin lauantaina 12.4.2025 upealla Pikku-Finlandialla. Juhlavuoden vuosijuhlien tunnelma oli maaginen, ja ilta oli täynnä naurua sekä riemun kiljahduksia eikä onnenkyyneleiltäkään vältytty. Vuosijuhlilla kuultiin huikeita puheita, päästiin nauttimaan yllätysartistin upeasta keikasta sekä jaettiin tunnustuspalkintoja ansioituneille pykälisteille. Rakkaan Pykälän juhlistaminen ei suinkaan päättynyt Pikku-Finlandialle, vaan jatkoja juhlittiin aina aamun asti Pykälän kerhotiloissa.
sattumalta kaksi kesäruno-nimistä (pienellä k:lla) kesärunoa saattelemaan mielenne vehreämmille laitumille
Bona mater familias
Rizzevastaavat Karjalainen, Ahonen ja Kainulainen ovat painaneet koko vuoden mittaan pitkää päivää (jopa velvarin kustannuksella) ja uhranneet kaiken vapaa-aikansa, jotta vuoden 2025 PhuksiRizzestä tulisi jokaiselle osallistujalle unohtumaton ja ainutlaatuinen kokemus. Valmistelut vaativat luovuutta,
päämäärätietoisuutta, verta sekä hikeä, mutta ennen kaikkea hypeä!!! Vastaavat ottivatkin viran vastaan tosissaan ja heittäytyivät pestiinsä kokonaisvaltaisesti.
Inter Vivos yllätti vasta valitun vuoden phuxin, Ahti
Alkion, Pykälän hulppeista saunatiloissa kiitostapahtuman aikaan. Nuori Ahti Alkio on ollut Inter Vivosin
kuulusteltavana jo orientaatioviikon phuksihaastattelussa, ja hän suostuikin ilomielin vastailemaan toimittajan kysymyksiin, jotka oli keksitty ja kerätty ehkä 15
minuuttia ennen haastattelutilaisuuden alkamista.
Kiitokset kysymyslautakunnalle!
Vapusta ja sieltä tarttuneesta rutosta toivuttuani päätin ottaa projektiksi niinkin kunnianhimoisen saavutuksen kuin kaikkien juristileffojen katsomisen ja arvostelemisen. Alamme ammatinharjoittajista kertovia elokuvia on yllättävän paljon (kertonee juridiikan prestiisistä), mutta koska arvostan hyvän tieteellisen tutkimuksen piirteitä, pyrin katsomaan niistä mahdollisimman monta. Jossain vaiheessa…
Tässä kuitenkin aluksi kolme. Elokuvien valitseminen oli kohtalaisen mutkatonta. Kun esittelin ideani Inter Vivosin toimituskokouksessa, lehden päätoimittaja ilmoitti, ettei juttuani paineta lainkaan, ellei vuoden 1962 draama Kuin surmaisi satakielen olisi listani kärjessä.
Joopa joo.
IV kävi jälleen selvittämässä, kuka vuoden opettaja on miehiään. Tänä vuonna vuorossa oli kauppaoikeuden professori Seppo Villa, jolle tunnustus on laatuaan toinen. Selvisi, että Villasta ei alun perin pitänyt tulla professoria lainkaan, mutta nyt hän ei meinaa malttaa lopettaa olemasta sellainen.
Kättelet vastapuolta, järjestelet paperit. Jännittää.
Syvä henkäys. Argumentaatio voi alkaa.
”Ainoastaan Porthanian pyöröovet ovat kuluneempi juristiklisee kuin
ammattikuntamme itseidentifioituminen oikeusvaltion puolustajiksi.
Siksi on yllättävää, etteivät juuri meidän tiedekuntamme opiskelijat
ole niitä kaikista ahkreimpia palestiinalaisia puolustavia aktiiveja. ”
Elmo Väätäjä, Inter Vivosin päätoimittaja 2025 Arvoisa lukija,Suomen suvi on lyhyt ja vähäluminen – niinkin…
Hallituksen palsta
Vielä nollakorkojen aikaan opintolainasta puhuttiin ilmaisena lainana. Muistan eläväisesti phuksitovereitteni puheet kunnianhimoisista sijoitussuunnitelmistaan, joissa valtiontakaukset…