Paakirjoitus 1_26

Käärmeitä, hevosia, perhosia

Viivi Karjalainen, Inter Vivosin päätoimittaja 2026

Mennään vuoteen 2026, helmikuu, 17. päivä. Kyseisenä tiistaina en suihkussa käydessäni vaahdottanut kuontaloani shampoolla enkä kotoa lähtiessäni kiikuttanut roskpusseja roskakatokseen. Jos nyt mietit, mitä merkitystä päätoimittajan kahden kuukauden takaisella laiskalta haiskahtavalla päivällä on, et todennäköisesti jää pohdintojesi kanssa yksin. Kyseinen tiistai oli kuitenkin sillä tavalla merkityksellinen, että se merkkasi kiinalaisen uuden vuoden päivää. 

Vuonna 2025 vietettiin kiinalaisen perinteen mukaan käärmeen vuotta; vanhoista nahoista luovuttiin ja jätettiin taakse se, minkä sinne kuuluikin jäädä. Näin teki myös Inter Vivos: uusi ilme sekä lehden rakenne lanseerattiin – alkoi uusi aikakausi. Päätoimitus teki painavaa työtä luodakseen sen IV:n, jota parhaillaan pitelet käsissäsi tai interwebsistä ruutusi läpi luet. 

Kun itse saavuin Pykälään, elettiin lohikäärmeen vuotta: Inter Vivos oli taitekohdassaan ennen vuoden 2025 uudistusta. Phuksisitseillä plaseeraaja oli istuttanut viereeni erään n:nnen vuoden opiskelijan, joka ilokseni tunsi silloisen istuvan IV:n päätoimittajan ja näin ollen kirjoitusinnostani kuullessaan osasi ohjata minut Inter Vivosin äärelle. Hän kirjoitti sitsikirjaani: “KIRJOITA  IV:SEEN”. Phuksisyksy vaihtui phuksikevääseen. Sitsikirjani etusyrjään “INTER VIVOS <3” myöhemmin rustannut Elmo Väätäjä oli päättänyt sijoittaa oman päätoimittajavuotensa ensimmäisen toimituskokouksen vaihtokaronkan jälkeiselle sunnuntaille. Kun vaihtokaronkan jälkimainingeissa varovasti tiedustelin Pykälän seinään nojailevalta Väätäjältä, olisiko mahdollista päästä kirjoittamaan IV:seen vaikka ei toimituskokoukseen seuraavana aamuna selviäisikään, sain vastaukseksi vain, että paras journalismi tehdään juurikin väsyneenä ja darrassa. Saavuin seuraavana päivänä paikalle – onneksi. Inter Vivosin menestyksekäs vuosi vaikutti välillisesti myös omaan edelliseen vuoteeni. IV on nimittäin tarjonnut minulle ainutlaatuisen tavan kanavoida sisälläni liekehtivää luovuuttani, kirjoittaa siitä, mikä on vaivannut, pitää hauskaa, kokeilla rajojani ja pitkäjänteisyyttäni sekä ennen kaikkea kokea onnistuneeni. 

Vaikka käärmeen vuosi 2025 kohteli IV:tä eteenpäin työntävällä voimalla, ei kaikille kuitenkaan käynyt yhtä hyvin: käärmeen leukaperät nimittäin purivat suoraan kiinni legendaarisen Ylioppilaslehden rahoitukseen. Ylioppilaslehdelle ei kevään jälkeen koota uutta päätoimitusta, minkä johdosta lehti ei ilmesty syksyllä lainkaan. Lisäksi lehden kotiinjakelu lakkautetaan. Ylkkärin haudalla sytytänkin raskain mielin kynttilän vivahteikkalle ja rohkealle opiskelijajournalismille. Vaikka ymmärrän Ylioppilaslehdestä leikkaamisen olevan monen painavan tekijän summa, herättää se silti minussa ihmetystä. Uskon nimittäin vankasti, että journalismia tarvitaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Aikana, jona tahratonta tietoa nauttiakseen on käännettävä kivi jos toinenkin, tarvitaan luotettavaa ja ymmärrettävää journalismia. Aikana, jona keskittymiskykymme hauras nuora hapenee päivä päivältä ja jatkuva informaatiotulva liimaa katseemme ruutujemme viliseviin valoihin, tarvitaan kiinnostavaa, hauskaa sekä yllättävää journalismia. Aikana, jona laajat kielimallit laittavat kielemme keskelle suuta, tarvitaan autenttista ja inhimillistä journalismia. Olen mitä kiitollisin siitä, että Ylkkärin kuihduttua on pykälisteillä kuitenkin edelleen forum, joka pystyy vastaamaan näihin tarpeisiin. Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että kyseinen alusta on jatkossakin elinvoimainen ja vaikuttava. 

Inter Vivosin tulee esittää oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden arki ja elämä, sen kauhut sekä kohokohdat sellaisina kuin ne ovat: käsitellä niitä asioita, joita me pidämme tärkeinä ja relevantteina, hauskoina tai kimurantteina. Tässä olemme tätä numeroa tehdessämme mielestäni onnistuneet. Tästä uunituoreesta numerosta voit lukea pedanttia pohdintaa Volgaamisen merkityksestä, lievittää missattujen opiskelijatapahtumien tai velvarin luentojen vuoksi kärsimääsi fomoa sekä kasvattaa ymmärrystäsi opintosuunnitelman uudistuksesta. Voit viihtyä ristisanatehtävää ratkoen tai mehukkaita juoruja perhosen palstalta lukien. Mikäli tässä kirjoitukessa käsitelty kiinalainen horoskooppi ei sinua puhuttele, onneksi vujukohtaloasi povaava horosikkari iskee sinuunkin taatusti. Jos, ja toivottavasti kun, jokin lukemasi herättää sinussa ylitsepääsemätöntä pyöristystä, kohtaamme mielelläsi raivosi liekit IV:n HOT TAKE -palstalla. 

Vuosi 2026 on kiinalaisen horoskoopin mukaan hevosen vuosi. Se symboloi uusia mahdollisuuksia sekä nopeasti etenemistä; uudet alut ottavat tuulta harjaksiinsa ja vyöryvät kohti menestystä valtoimenaan laukkaavan villihevosen tapaan. Uudet alut ovat itselleni rakkaita: juuri nyt vatsani onkin jo täynnä siipiään lepattavia perhosia tulevaa IV-vuotta visioidessani. Kiinalaisen horoskoopin mukaista hevosen vuoden tuomaa nousujohteisuutta toivon myös Inter Vivosin vuoteen 2026, eikä minulla ole ensimmäisen numeron julkaisemisen kynnyksellä syytä epäillä, etteikö näin myös kävisi. 

Rakkaudella,
Viivi Karjalainen
päätoimittaja 2026

Whatsapp image 2026 03 09 at 12.55.13

Samankaltaiset artikkelit

  • IV siellä, IV netissä

    Suomen suvi on lyhyt ja vähäluminen – niinkin lyhyt, että IV:n kesänumerolla on vaikeuksia ilmestyä kesän aikana. Vaikka saisitkin lehden käteesi vasta, kun kurssi-ilmoittautumiset on jo hoidettu ja opinnotkin jo ehkä jatkuvat, toivon, että lehden kaksi kesäruno-nimistä (kyllä, molemmat pienellä k:lla) kesärunoa saattelevat mielesi vehreämmille laitumille tai vuosijuhla- ja phuksirissejutut takaisin kevään kohokohtiin.

  • Vanha koira, uudet temput

    Elmo Väätäjä, Inter Vivosin päätöimittaja 2025 Alkuvuonna 2025 on tapahtunut suuria muutoksia: Yhdysvalloissa on vaihtunut valta, epätietoisuus ja epävarmuus ovat…