Kokemuksia auskultoinnista

Päivi Korpisaari

Tänä syksynä olemme kahden koronavuoden jälkeen palanneet kampukselle lähiopetukseen eli niin sanotusti normaalitilanteeseen. Tämä ”normaali” tosin on uutta niille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa pandemian aikana.

Lähiopetus tuo viikkoon rytmiä, ryhtiä ja sosiaalisuutta. Se voi kuitenkin tuntua myös vapauden menettämiseltä, eikä ystävien löytäminen ja ryhmäytyminen ole itsestään selvää. Uuden lukuvuoden alettua toivon kaikille opiskelijoille hyvää ja reipasta syksyn alkua sekä positiivista asennetta niin itseä kuin kanssaihmisiä kohtaan.

Kuulin, että auskultointi – eli tuomioistuinharjoittelu – herättää paljon ajatuksia opiskelijoiden keskuudessa. Niinpä kerron lyhyesti omista kokemuksistani – tiedostaen, että monet asiat ovat muuttuneet.

Aloitin auskultoinnin Riihimäen käräjäoikeudessa 22-vuotiaana vuonna 1994. Jälkikäteen ajateltuna olen varmasti näyttänyt kovin nuorelta istuessani tuomarinpöydän takana. En kuitenkaan kokenut olevani liian nuori, kokematon tai osaamaton, sillä joutuuhan vanhempikin ihminen opettelemaan uusia asioita uudessa työtehtävässä. Meille notaareille ei myöskään annettu istuttavaksi kovin vaikeita juttuja, ja meillä oli reilusti aikaa valmistella niitä ennen istuntoa. 

Riihimäellä sijaitsi vankila, johon nykyisin sijoitetaan yli kahden vuoden rangaistuksen saaneita miesvankeja Etelä-Suomen alueelta. Tehtäviimme kuuluivat vankilassa pidetyt sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevat istunnot. Näin vankeja ei tarvinnut kuljettaa käräjäoikeuteen, vaan oikeus tuli vankien luokse. 

Tunnetuin Riihimäellä auskultointiaikanani käsitelty juttu oli kolmoismurhaaja Juha Valjakkalan vankilapakojuttu. Valjakkala tuli oikeuteen kirjavissa kuntosalihousuissa aurinkolasit päässä. 

Istuntojen lisäksi tehtäviin kuuluivat erilaiset asiakaspalvelutehtävät sekä kiinteistöjä koskevien kirjausten vahvistaminen. Merkinnät tarkastettiin paksuista kirjoista, mikä oli hidasta ja vaati huolellisuutta. Nykyisin järjestelmä toimii sähköisesti, kuten järkevää onkin.

Lama-aikana nopeasti valmisteltu velkajärjestelylaki tuli voimaan viikko sen jälkeen, kun olin aloittanut auskultoinnin. Siihen liittyvät asiat piti opetella työn myötä, ja näinhän se juristin ammatissa onkin, että tutkinto antaa perustietojen lisäksi valmiudet uusien lakien opetteluun ja tulkintaan.

Tuomioistuinharjoittelun nykyinen valintaprosessi on oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi kuin entinen. Aikaisemmin auskultointipaikkaa haettiin jokaisesta käräjäoikeudesta erikseen, eli paperisia hakemuksia postitettiin ympäri Suomea. Valituksi tuleminen saattoi johtua paitsi ansioista tai sopivasta ajoituksesta myös vanhempien tai työnantajan hyvistä suhteista kyseisen käräjäoikeuden laamanniin.

Auskultoinnista maksettava palkka oli pieni, mutta vuosi oli sekä elämyksenä että työkokemuksena antoisa. Tykästyin tuomioistuintyöhön niin paljon, että työskentelin auskultoinnin jälkeen reilut kolme vuotta hovioikeudenviskaalina eli hovioikeudessa ratkaistavien asioiden esittelijänä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ilman auskultointiakin voi saada mielenkiintoisen ja mieluisan työpaikan.