Teksti: Jaakko Pasanen, Hallituksen ulkoasiainvastaava 2025
Olemme kaikki lukeneet lehtiä viime aikoina, ja koska olemme fiksuja ja tunnollisia oikkareita, olemme hyvin kärryillä maailman menosta. Keneltäkään ei siis ole jäänyt huomaamatta valtionjohdon ja yliopiston yhä intensiivisempi hinku saada meidät valmistumaan ripeästi – suoraan työelämään veroja makselemaan.
Taustalla vaikuttaviin syihin ja päätösten oikeudenmukaisuuteen kantaa ottamatta faktahan on se, että meillä opiskelijoilla elämä Helsingissä keskimäärin niukistuu taloudellisesti ja arki ahdistaa yhä useammin. Meille jää yhä vähemmän aikaa ja energiaa keskittyä opiskeluun ympäristömme paineiden vuoksi. Koemme euforian tunnetta, kun onnistumme nappaamaan toisen niistä kahdesta oman alan harkkapaikasta, jotka netistä löytyivät – mutta paljon todennäköisemmin sähköpostiin kilahtaa se tuttua tutumpi kiitos-ei. Jatkamme osa-aikatöiden paiskimista, jotta meille jäisi tukienkin kanssa edes vähän taskurahaa viettää sitä kuuluisaa opiskelijaelämää. Saimme taas kuulla kesän sukujuhlissa, kuinka helppoa meillä nykynuorilla on ja kuinka etuoikeutettuja olemme. Urheilla pitäisi, ja syömisestä pitää tietenkin huolehtia. Ja se ylioppilaskunnan jäsenyyskin pitäisi vielä maksaa.
Totuushan on, että meillä on aiempaan verrattuna yhä vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia olla nuoria aikuisia ja nauttia ajastamme opiskelijoina. Mielestäni tämä on erittäin surullista. Emme ole vielä aikuisuuden oravanpyörässä, mutta emme enää myöskään lapsia vanhempiemme helmoissa. Olemme opiskelijoita, ja mielestäni opiskelijaelämän ydin tulisi olla se vapaus ja mahdollisuus oppia itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Meidän tulisi lähteä kokeilemaan sitä uutta harrastusta. Lähteä sinne vaihtoon. Osallistua järjestötoimintaan. Käydä bileissä. Nähdä maailmaa. Tutustua uusiin ihmisiin. Mennä sinne Kiljava-jonoon. Tanssia auringonnousuun asti. Nauraa ja itkeä. Tehdä virheitä ja oppia niistä.
Täten haastan sinut, lukija – olitpa fuksi tai jo kaiken kokenut konkari. Haastan sinut kokeilemaan alkavana lukuvuotena jotain uutta ja nauttimaan ajastasi opiskelijana. Elämä on täynnä valintoja. Toivon, että pystymme yhä arjen kiireen keskellä löytämään aikaa itsellemme – ja myös sille nuoruudelle. Oikeita aikuisia ehdimme kyllä tässä elämässä olla aivan tarpeeksi myöhemminkin. ◆
