Teksti: Elmo Väätäjä
Aina säännöllisin väliajoin Jodelissa tai Pykälän tai Porthanian käytäväkeskusteluissa framille nousee Kontula-stipendi ja miten sen saa. Erityisesti kuluneena vuonna on liikkunut puheita epäjohdonmukaisista myöntämisperusteista ja niistä seuranneesta ”Kontula-vitutuksesta”. Inter Vivos selvitti, mistä porussa on kyse, ja mikä oikein edes on Kontula-stipendi, kenelle se myönnetään ja millä perustein.
Ilkka Kontulan säätiön tunnustuspalkinto
Ensiksi on – sekä taustoitukseksi että koko tunnustuspalkinnon olemassaolon kunnioittamiseksi – syytä avata lyhyesti, mistä koko stipendissä on kyse. Ilkka Kontulan säätiön tunnustuspalkintoa, tuttavallisemmin Kontula-stipendiä, jakaa Oik.kand., ekonomi Ilkka Kontulan säätiö sr, joka on säätiörekisterissä oleva säätiö.
Säätiön säännöistä selviää, että säätiön säädepääoman muodostaa Ilkka Kontulan testamenttaamat pörssiosakkeet, asunto-osake sekä muut varat. Kontula, joka itse aikanaan opiskeli sekä Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa että Helsingin kauppakorkeakoulussa ja joka sittemmin vaurastui piensijoittajana[1], halusi testamenttilahjoituksellaan helpottaa opiskelijoiden arkea ja kannustaa opinnoissaan hyvin edenneitä Helsingin yliopiston oikeustieteen ja nykyisen Aalto-yliopiston kauppatieteen alkuvaiheen opiskelijoita.
Säätiön sääntöjen 3 §:n mukaan:
Säätiön tarkoituksena on lahjakkaiden, opiskelu-uransa alkuvaiheessa olevien oikeustieteen ja kauppatieteen opiskelijoiden tukeminen opinnoissaan tiedekunnittain mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti siten, että kummankin tiedekunnan opiskelijoiden saamat edut ovat vuosittain samanperusteiset sekä tiedekuntien sisällä että tiedekuntien välillä yhteissummina.
Tarkoituksena on antaa tukea opintomenoihin ko. opintojen käsitykseni mukaan taloudellisesti ehkä kriittisimpänä aikana.
[…] [E]simerkiksi apurahan saajan sukupuoli, ikä, perhesuhteet, kotiseutu, henkilökohtainen varallisuustilanne tms. eivät saa vaikuttaa arviointiin. […]
Sääntöjen mukaan alkuvaiheen opiskelijalla tarkoitetaan kolme lukukautta eli noin 1,5 vuotta mainituissa yliopisto- ja korkeakouluyksiköissä opiskelleita.
Säätiö jakaa apurahoina[2] vuotuiset tuottonsa keväisin siten, että oikeustieteellisen opiskelijoille ja kauppakorkeakoulun opiskelijoille osoitetaan niistä kummallekin yhteensä puolet.
Säätiön sääntöjä ja Ilkka Kontulan testamentin liitteenä olleita sijoitus- ja varojenjakosuunnitelmia on tulkittu säätiön perustamisesta ja siitä, kun ensimmäiset tunnustuspalkinnot jaettiin keväällä 2014 niin, että tunnustuspalkinnon suuruus on ollut 1000 euroa. Palkinnon on säätiön tuloksesta riippuen saanut oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista vuosittain 50–70 henkilöä.
Vuosina 2014–2025 stipendejä on jaettu yhteensä 1 340 000 euron arvosta, eli pitkälti yli tuhat opiskelijaa on saanut tunnustuspalkinnon.[3]
Tunnustuspalkinnon saajien selvittämisessä säätiö on nojautunut koulutusyksiköihin, eli käytännössä tiedekunnassamme opiskelijapalvelut toimittaa säätiölle vuosittain listan ehdotuksesta tunnustuspalkinnon saajiksi. Tiedekunnassamme tarkemmista valintakriteereistä on päättänyt tiedekunnan stipenditoimikunta.
Kontula-vitutus
Keväällä 2025 nousi opintonsa syksyllä 2023 aloittaneiden ja täten kolmen lukuvuoden rajapyykin saavuttaneiden keskuudessa kuohuntaa, kun tieto tunnustuspalkinnon saajista saavutti opiskelijat. Ainakin yhdessä yksittäistapauksessa vaikutti siltä, että stipendi oli joko myönnetty tai jätetty myöntämättä väärin perustein.
Inter Vivos lähti selvittämään asiaa tekemällä tietopyynnön tiedekunnalle koskien stipenditoimikunnan pöytäkirjoja, joista selviää stipendien saajien valintakriteerit. IV on myös nähnyt kahden vuonna 2023 opintonsa aloittaneen opiskelijan, joista toiselle stipendi myönnettiin ja toiselle ei, opintosuoritusotteet sekä toisen heistä kirjeenvaihtoa tiedekunnan opiskelijapalveluiden kanssa. Inter Vivos on nähnyt myös kolmannen opiskelijan ja opintopalveluiden välistä kirjeenvaihtoa keväältä 2023, jossa keskustellaan tunnustuspalkinnon valintakriteereistä. Lisäksi IV pyysi asiassa sähköpostitse kommentteja oikeustieteellisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Satu Kunnakselta.
Tiedekunnan stipenditoimikunta on kokouksessaan 25.3.2015 vahvistanut valintakriteerit, joita on ilmeisesti noudatettu sittemmin. Kokouksen pöytäkirjan mukaan:
Ilkka Kontula säätiön pyynnöstä stipenditoimikunta on kokouksessaan 27.3.2014 esittänyt tunnustuspalkintojen saajien valintakriteereiksi seuraavat:
- Opintojen aloittamisesta lukien kolmen lukukauden aikana tulee olla vähintään 80 opintopistettä oikeustieteen tutkintoihin luettavia opintoja oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
- opiskelijat asetetaan opintomenestyksen perusteella paremmuusjärjestykseen. Opintomenestystä arvioidaan oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon kuuluvien, opiskelijan suorittamien pakollisten aineopintojen keskiarvon perusteella. Näin opintomenestystä arvioitaessa vertailupohjana on koko vuosiluokan opintomenestys.
- Tarvittaessa vertailussa voidaan vielä tällöin ottaa huomioon paremmuusjärjestykseen asetettaessa suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärä. Jos eroa paremmuusjärjestyksessä ei saada luotua tälläkään tavalla, voidaan tunnustuspalkinto ratkaista arvalla.
Stipenditoimikunta asiasta keskusteltuaan totesi kuultuaan ensin opintoasioiden edustajaa, että valintakriteereitä tulisi tarkentaa seuraavasti:
- Opintomenestystä mitataan opintopisteillä painotetulla keskiarvolla
Alkuvaiheen opiskelija määritelmässä huomioidaan myös vuotta aiemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet poissaolevaksi armeija- tai siviilipalveluksen perusteella.
Seuraavan kerran kriteereistä on keskusteltu stipenditoimikunnan kokouksessa 10.5.2022, jolloin niihin tehtiin muutoksia:
Keskusteltiin Ilkka Kontulan säätiön stipendien myöntökriteerien muuttamisesta aiempien myöntökriteerien pohjalta (liite 1).
Kohtaan ”Opiskelijat asetetaan opintomenestyksen perusteella paremmuusjärjestykseen. Opintomenestystä arvioidaan oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon kuuluvien, opiskelijan suorittamien aineopintojen keskiarvon perusteella.” tehtiin seuraava täydennys: ”…, opiskelijan suorittamien pakollisten aineopintojen osa suoritusten/arviointikohteiden painotetun keskiarvon perusteella.”
Samoin aiempaan valintakriteerien tarkennuskohtaan lisättiin vastaavanlainen teksti: ”Opintomenestystä mitataan osasuoritusten /arviointikohteiden painotetulla keskiarvolla.
Inter Vivosille jäi kuitenkin epäselväksi, millä tavalla vuonna 2022 tehdyt muutokset on otettu huomioon, sillä ainakin vuosina 2023 ja 2025 tunnustuspalkintojen saajat saivat ilmoituksen palkinnon saamisesta yhteydessä kopion stipenditoimikunnan kokouksen 25.3.2015 pöytäkirjasta ilman minkäänlaisia lisäyksiä.
Tiedekunnan opiskelijapalveluiden ja opiskelijoiden välisistä sähköpostikirjeenvaihdoista selviää, että valintakriteereitä on tulkittu eri tavalla vuodesta toiseen ennen kaikkea sen suhteen, mitkä opintosuoritukset otetaan huomioon kriteerien kolmen ensimmäisen lukukauden aikana suoritetun 80 opintopisteen vaatimuksessa. 2023 opiskelijan hyväksi on laskettu myös toisessa tiedekunnassa suoritettuja opintoja sillä perusteella, että ne on ollut mahdollista sisällyttää osaksi tutkinnon valinnaisia opintoja. 2025 puolestaan valinnaisia opintoja, esimerkiksi tuutorina toimimisesta saatua opintosuoritusta, eikä muussa kuin oikeustieteellisessä tiedekunnassa suoritettuja opintoja, kuten kieli- ja digitaito-opintoja, ei ole luettu mukaan stipendin valintakriteerejä arvioitaessa.
Opintoasiainpäällikkö Kunnas selittää tätä valintakriteerien monitulkintaisuudella ja henkilövaihdoksella: ”Kriteerit eivät olleet sillä tapaa yksiselitteiset, että vain yksi tulkintatapa olisi ollut mahdollinen. Tässä on tapahtunut henkilövaihdos, jonka takia aiempi tulkintakäytäntö ei ole ollut tiedossa ja tulkinta on tehty kriteerien perusteella ilman tietoa aiemmasta tulkintakäytännöstä. Tässä tapauksessa on päädytty vuonna 2025 erilaiseen tulkintaan kuin aiemmin.”
IV:n näkemissä kahdessa opintorekisteriotteessa ei vuoden 2025 tulkinnan mukaan täyty ensimmäisen kolmen lukuvuoden aikana suoritetun 80 opintopisteen vaatimus, jos mukaan ei lasketa valinnaisia opintojaksoja. Toiselle opiskelijoista kuitenkin myönnettiin tunnustuspalkinto.
Kunnas myöntääkin sähköpostitse viittaamatta kuitenkaan siihen, onko kyseessä sama yksittäistapaus kuin IV:n tiedossa oleva, että listausta tunnustuspalkinnon saajista laatiessa on tapahtunut tänä vuonna virhe: ”Stipendin saajat on seulottu manuaalisesti ja manuaalinen työ on altis virheille toiselle tapaa kuin automatisoitu prosessi. Viime keväänä yhden opiskelijan kohdalla tehtiin laskuvirhe. Hänelle on asiasta ilmoitettu, kun virhe huomattiin.”
IV:n tiedossa olevassa tapauksessa opiskelijalle siis myönnettiin tunnustuspalkinto, vaikka tämän vuoden kriteerien tulkinnan mukaan sitä ei hänelle olisi pitänyt antaa. Aikaisempina vuosina sovelletun tulkinnan mukaan kyseinen opiskelija ja toinen edellä mainittu opiskelija olisivat molemmat hyvin todennäköisesti olleet stipendinsaajien joukossa sekä myöntöedellytysten että keskiarvonsa puolesta.
IV:n tiedossa ei ole tapauksia, joissa tämänvuotisen tulkinnan valossa stipendiin oikeutettu ei olisi tullut harkituksi stipendiä myönnettäessä. Koska stipendejä myönnetään vuosittain määrätty lukumäärä, voinee kuitenkin olettaa, että stipendi on virheellisen myönnön takia jäänyt saamatta toiselta henkilöltä, joka on kriteerit täyttänyt, mutta joka on sijoittunut alemmaksi keskiarvovertailussa.
Vaikuttaa siltä, että tämänvuotisen kriteerien tulkinnan myötä tunnustuspalkinnon saajien henkilöjoukko on todennäköisesti huomattavankin erilainen, kuin se aiempaa tulkintaa sovellettaessa olisi. Tämä on seurausta siitä, että vaikka opiskelija suorittaisi kaikki ”putken” mukaiset opinnot ajallaan ensimmäisen kolmen lukukauden aikana, kertyy Julkisoikeuden, Yksityisoikeus I:n ja Yksityisoikeus II:n kokonaisuuksista ja Oikeudellisen ajattelun ja tieteellisen kirjoittamisen perusteet -kurssista yhteensä 75 opintopistettä, kun mukaan ei lasketa kieli- tai digitaito-opintoja tai esimerkiksi tuutorointiopintojaksoa.
Käytännössä tunnustuspalkinnon saaminen on siis tänä vuonna edellyttänyt jollain tavalla ripeämpää opintojen suorittamista, kuten putken mukaisten opintojen suorittamista etukäteen tai työharjoittelun suorittamista kolmen ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijan ja tiedekunnan opintopalveluiden välisestä kirjevaihdosta selviää, että tällaisia kriteerit täyttäviä stipendinsaajia on löytynyt.
IV tiedusteli Kunnakselta myös sitä, millaisella keskiarvolla stipendin on tänä tai viime vuosina voinut saada. Hänen mukaansa tiedekunnalla ei ole arkistoitua tietoa siitä, mihin keskiarvoraja on vuosittain asettunut, sillä Ilkka Kontulan säätiön ilmoitettua kuinka monelle opiskelijalle stipendi voidaan myöntää, on säätiölle toimitettu ainoastaan lista ehdotetuista stipendinsaajista, eikä tässä listauksessa ole ollut tietoa keskiarvoista.
Muutos valintakriteerien tulkinnassa selittäisi osaltaan ainakin joissakin keskusteluissa herännyttä ihmetystä siitä, kuinka alhainen keskiarvoraja stipendin saamiselle tänä vuonna oli. Koska IV:llä ei ole vahvistettua tietoa stipendin saamisen keskiarvorajasta miltään vuodelta, tällaiseen spekulointiin on syytä suhtautua sen edellyttämällä skeptisyydellä.
Uudet valintakriteerit
Tiedekunnassa herättiin tänä keväänä siihen, että stipendinsaajien valintakriteereitä täytyy tarkastella kokonaisvaltaisemmin ja ne täytyy pyrkiä saattamaan nykyiseen tutkintoon ja opintojen suunniteltuun etenemiseen paremmin soveltuviksi. Asiasta keskusteltiin stipenditoimikunnan kokouksessa 14.4.2025 toimikunnan opiskelijajäsenen Santeri Sammalkiven aloitteesta. Sammalkivi on toiminut kuluneena vuonna Pykälän opintovaliokunnassa. Kokouksen pöytäkirjamerkinnän mukaan ”[k]riteereistä ei ollut tietoa opiskelijoiden keskuudessa ja ne olivat aiheuttaneet hämmennystä”.
Kokouksessa päätettiin järjestää toukokuun 2025 aikana vielä yksi stipenditoimikunnan kokous, johon tiedekunnan opintoasiainpäällikkö valmistelee ehdotuksen kriteerien selkeyttämiseksi.
Stipenditoimikunta päätti uusista kriteereistä tunnustuspalkinnon myöntämiselle kokouksessaan 22.5.2025. Kokouksen pöytäkirjan mukaan myöntökriteerien tarkennus hyväksyttiin seuraavasti:
Säätiö myöntää kannustusapurahoja kurssien arvosanojen painotetun keskiarvon perusteella parhaille oikeusnotaarin tutkintoa suorittaville opiskelijoille. Palkittavilta opiskelijoilta edellytetään vähintään 80 opintopistettä oikeusnotaarin tutkintoon sisältyviä opintoja, jotka on suoritettu kolmen ensimmäisen läsnäololukukauden aikana.
Tasasijasääntö 1: ON-tutkinnon suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärä kolmen ensimmäisen läsnäololukukauden aikana
Tasasijasääntö 2: ON-tutkinnon suoritettujen aineopintojaksojen opintopistemäärä
Tasasijasääntö 3: ON-tutkinnon suoritettujen aineopintojaksojen painotettu keskiarvo
Mikäli eroa paremmuusjärjestykseen ei saada luotua edellä mainituilla säännöillä, voidaan tunnustuspalkinnon saaja ratkaista tasatilanteessa olevien opiskelijoiden kesken arvalla.
Uusia selkeytettyjä kriteerejä sovelletaan ensimmäisen kerran keväällä 2026 Ilkka Kontulan säätiön tunnustuspalkintoa myönnettäessä.
Inter Vivos pyysi esityksen selkeytetyistä kriteereistä tehneeltä tiedekunnan opintoasianpäällikkö Kunnakselta vielä tarkennuksia siihen, mitä todella otetaan huomioon stipendin myöntämistä harkittaessa:
Lasketaanko nyt stipendiä harkittaessa mukaan käytännössä mikä tahansa kolmen ensimmäisen läsnäololukukauden aikana suoritettu opinto, jonka voi sisällyttää ON-tutkintoon? Esimerkiksi PVK-M120 Maailmanpolitiikan tutkimuksen perusteet (5 op) tai ELK-416 Minä ja koirani, MOOC (3 op)?
Mukaan lasketaan kaikki opiskelijan ON-tutkinnon opintosuunnitelmassa olevat suoritetut opintojaksot tutkinnon laajuuden sallimissa rajoissa.
Lasketaanko opintopistemäärään mukaan osasuoritukset?
Ei, suoritukset lasketaan ensisijaiseen opintosuunnitelmaan sijoitetuista suoritetuista opintojaksoista.
Huomioidaanko kaikki Helsingin yliopistossa suoritetut opinnot automaattisesti vai täytyykö niiden olla sijoitettuna ensisijaiseen opintosuunnitelmaan SISUssa?
Suoritukset lasketaan ensisijaiseen opintosuunnitelmaan sijoitetuista suoritetuista opintojaksoista.
Entä huomioidaanko muissa yliopistoissa suoritetut opinnot, mikäli ne on hyväksiluettu Helsingin yliopistossa?
Suoritukset lasketaan ensisijaiseen opintosuunnitelmaan sijoitetuista suoritetuista opintojaksoista, jotka on suoritettu opiskelijan kolmen ensimmäisen läsnäololukukauden aikana tutkinnonsuoritusoikeuden alkamisesta. Suoritukset voivat olla myös hyväksiluettuja, mutta niiden tulee olla tehtynä (alkuperäinen suoritusajankohta) tarkasteluajanjakson sisällä.
Tarkoittaako ”kolmen ensimmäisen läsnäololukukauden aikana” siis sitä, että jos opiskelija esimerkiksi suorittaa asepalveluksen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin välissä ja ilmoittautuu siksi poissaolevaksi ja jälleen läsnäolevaksi asepalvelusvuoden jälkeen, häneltä huomioidaan tuon ensimmäisen opiskeluvuoden aikana suoritetut opinnot sekä asepalvelusta seuraavan syyslukukauden aikana suoritetut opinnot?
Kyllä.
Miten avoimen kurssit huomioidaan? Huomioidaanko käytännössä vain ne, joiden suorituspäivämäärä sijoittuu noille huomioitaville lukukausille?
Kyllä, huomioidaan vain ne, joiden suorituspäivämäärä sijoittuu tarkasteluajanjakson sisälle.
Tasasijasääntöjen soveltamisesta Kunnas sanoo seuraavaa:
Tasasijasääntöjä sovelletaan järjestyksessä vain siihen saakka, että saadaan rajattua stipendinsaajat siihen määrään, mitä Kontulan säätiö stipendejä tarjoaa. Toisin sanoen tasasijasääntöä sovelletaan vain niihin opiskelijoihin, jotka ovat keskenään ”hyväksymisrajalla” ja aiemmilla kriteereillä ja tasasijasäännöillä ei ole saatu eroa heidän välilleen. Kaikkia tasasijasääntöjä ei siten välttämättä tarvitse valinnassa soveltaa: tasasijasääntö 2 tulee ensin sovellettaviksi ja vasta sen jälkeen tasasijasääntö 3. Näin stipendin saa aina opiskelija, jolla on enemmän ON-tutkinnon aineopintoja suoritettuna (riippumatta niiden arvosanoista) kuin se opiskelija, joiden aineopintojen painotettu keskiarvo on korkeampi.
Jos tasasijasääntöä 3 tarvitsee soveltaa, ON-tutkinnon suoritetuista aineopintojaksoista lasketaan painotettu keskiarvo. Painotetun keskiarvon laskennassa jokainen opintopiste vaikuttaa yhtä paljon keskiarvoon.
Miten jatkossa varmistutaan siitä, että stipendejä ei myönnetä väärin perustein ja/tai sellaiseen todella oikeutetut saavat sen?
Kriteerien uudistuksessa oli tavoitteena selkeyttää kriteerejä, jolloin niiden tulkinta on helpompaa, mutta myös vähentää virheiden mahdollisuutta. Virheiden mahdollisuutta vähentää se, että manuaalisen työn osuus pienenee tai mahdollisesti se saadaan jopa kokonaan poistettua.
Lopuksi
Tarkennetut Ilkka Kontulan säätiön stipendin myöntökriteerit vaikuttavat selkeämmiltä ja vastaavat paremmin nykymuotoista oikeusnotaarin tutkinnon opetussuunnitelmaa tiedekunnassamme. Kriteerit mahdollistavat myös taktikoinnin esimerkiksi vaikeana pidettyjen kurssien ja erilaisten valinnaisten opintojaksojen kanssa. Kikkailu ei toki ole ollut kiellettyä tai mahdotonta aikaisemminkaan, ja on siihen varmasti aika ajoin myös turvauduttu.
Aika näyttää, joudutaanko kriteerien pariin jälleen palaamaan, vai palvelevatko uudistetut kriteerit kyllin hyvin tarkoitustaan ja Ilkka Kontulan visiota ansioituneiden opiskelijoiden tukemisesta silloin, kuin he eniten sitä tarvitsevat.
Sillä välin Inter Vivos toivottaa kaikille hyvää opintomenestystä sekä ennen kaikkea alkuvaiheen opiskelijoille onnea tunnustuspalkinnon havittelussa!
[1] https://blogs.helsinki.fi/oikeustieteellinen/2014/05/13/ilkka-kontulan-haave-ruusuja-risujen-sijaan/
[2] Säätiön säännöissä puhutaan “apurahoista”. Säätiö maksaa palkinnot kuitenkin tunnustuspalkintoina, jolloin ne eivät vaikuta muun muassa opintotuen tulorajoihin.
[3] https://www.aalto.fi/fi/uutiset/jo-reilusti-yli-tuhat-opiskelijaa-on-saanut-ilkka-kontulan-saation-myontaman-stipendin/