Artikkelit 16.11.2022
Teksti: Riikka Lahtinen & Pauli Takki
Kuvat: Teemu Hakala
Lauantai 20.8.2022 I Helsinki – Baotic Marina – Trogir
1050 MPK
3 m/s NW
Kun 39 reissulaista kokoontui ani varhain launtaiaamuna Helsinki-Vantaan lentokentälle, oli merituulissa vapautuneisuuden tuoksua: tultuaan kahtena aikaisempana vuonna koronan takia perutuksi, oli ensimmäinen Etelän Regatta vihdoin täällä! Ja aivan uskomattomalla porukalla oli Regatta nyt toteutumassa. Myös osallistumisprosentti 98 % oli alkajaisiksi kiitettävä, kunnes ymmärsimme, että kaikki paitsi yksi reissulainen lähtisi oikeasti lauantaina kohti Adrianmerta. Koneeseen noustiin ristiriitaisin tuntein ja kolmen tunnin lento vierähti useimmilla sekunneissa, kun vähäiset yöunet tekivät tehtävänsä ja saattelivat reissulaiset unille.
Splitin lentokentällä uskomaton tuuri jatkui: kaikkien ruumalaukut olivat saapuneet kohteeseen! Taksikyydeillä suhattiin lähtösatama Baotić Marinaan, jossa oli tarkoitus viettää ensimmäinen yö ennen merille lähtöä. Kroatian aurinko ja helteet panivat heti parastaan, ja niinpä kokoonnuimme koko joukon voimin rantabaariin nauttimaan reissun ensimmäisistä hetkistä kohteessa. Muutaman tunnin latautumisen jälkeen siirryimme perinteisiin miehistön tehtäviin lähtösatamassa, eli veneiden lastaukseen ja muonitukseen, purjehdusslangilla bunkraukseen.
Onnistuneen lastauksen ja veneiden vastaanottamisen jälkeen oli aika jälleen palkita itseämme, joten illalla hyppäsimme taksiveneen kyytiin ja suuntasimme kohti Trogirin vanhaa kaupunkia. Kaupungissa nautittiin saaren parhaista eväistä, ja osa reissulaisista pääsi tutustumaan jopa kroatialaiseen perinnejuomaan, rakiin. Osalle pelkkä rakin maistelu oli omiaan tuomaan unihiekat silmiin, mutta pitkä päivä ei suinkaan väsyttänyt kaikkia, vaan pieni joukko jatkoi iltaa vielä pitkälle yöhön tutustuen paikalliskulttuuriin.
Sunnuntai 21.8.2022 I Baotić Marina – Palmizana / Hvar
21 MPK
4 m/s NW
Sunnuntaina reissulaisten herätessä ja toipuessa ensimmäisen päivän koitoksista päästiin todistamaan pientä ihmettä – kaikki 40 reissulaista oli koossa Baotić Marinassa! Riemunkiljahdusten saattelemana irtauduttiin ensimmäisen yön satamasta ja suunnattiin kohti aavaa merta; joskin ensimmäinen uintipysähdys järjestettiin jo tunnin purjehduksen jälkeen kuvankauniissa Blue Lagoonissa. Nimensäkin mukaisesti kirkkaan sininen vesi valloitti kaikkien sydämet ja viihdyimmekin keula-ankkurissa, eli redillä, suunniteltua kauemmin. Vesilelut täynnä ilmaa, meressä kelluva baaritiski ja snorkkelit päähän – mitä sen parempaa voisi kesäpäivältä toivoa? Ilmassa leijui huhuja jopa delfiineistä, joskaan kaikki reissulaiset eivät näitä otuksia päässeet kohtaamaan.
Vastapainona pulikoinnin rentoudelle päästiin heti purjehduksessa tositoimiin. Korkeat mainingit, heikko takatuuli ja vartalon tottumattomuus merenkäyntiin olivat omiaan aiheuttamaan pahoinvointia osassa reissulaisia. Pieni epätoivo hiipi reissulaisten mieliin: tällaistako koko viikko tulisi olemaan? Kokeneet kipparit kuitenkin lohduttivat urheaa miehistöä vakuuttaen, että suunta tulisi olemaan ainoastaan ylöspäin. Ja kuinka ollakaan, seuraavien päivien aikana kaikki reissulaiset tulisivat huomaamaan väitteen paikkansapitävyyden.
Kun purjehduksesta oli selvitty ja pahoinvointi selätetty, oli aika siirtyä nauttimaan uuden kohteen iloista. Ensimmäiseksi kohteeksi oli valikoitunut Palmižanan ACI Marina, josta pystyi siirtyä taksiveneellä hujauksessa legendaariseen bilekohteeseen, Hvariin. Hvarissa aikaa vietettiin hyvästä ruoasta nauttien, drinkkejä siemaillen ja klubilla tampaten. Aika kului kuin siivillä ja ennen kuin huomattiinkaan, oli aika siirtyä illan viimeisellä taksiveneellä takaisin Palmižanan puolelle. Loppuillasta tuli todetuksi, että paikallinen satamakulttuuri on Suomen saaristoon verrattuna hyvinkin salliva esimerkiksi 30 henkilön sitloodajatkojen suhteen.
Maanantai 22.8.2022 I Palmizana – Vela Luka
19 MPK
5 m/s NW
Bileillan jälkeen herätys ei suinkaan ollut kukonlaulun aikaan, vaan reissulaiset heräsivät kukin sisäisten kellojensa mukaan aamupalan laittoon. Edessä oli pitkä purjehdus kohti Vela Lukan satamaa, mutta auringonpaiste, mukavan leppeä tuuli ja huikea seura saivat matkan taittumaan hetkessä. Myös pientä jännitystä oli havaittavissa, kun kipparit käskivät vuorotellen miehistön jäseniä tarttumaan ruoriin. Osa pääsi kokeilemaan jopa pelättyä käännöstä takatuulessa eli jiippiä, mutta osaavien kipparien avustuksella kaikki selviytyivät moitteettomasti. Purjeiden lasku, nosto ja trimmaaminen tulivat niin ikään crew’lle tutuiksi. Veneen ohjauksen ja vahinkojiippien pelon jälkeen paineita pystyi purkaa kannella lekotellen, kun veneet taittoivat matkaa vauhdilla ulommas Adrianmerelle kohti Korčulan saarta.
Tänään viimeisetkin veneet pääsivät harjoittelemaan ruoanlaittoa matkan aikana. Oli omanlaisensa kokemus nauttia lounasta liikkuvan veneen kyydissä, joskin syömisen haasteellisuus ei ollut mitään verrattuna tiskaamiseen. Jiippien, tiskaamisen ja muun kohelluksen jälkeen jokainen pääsi ehjin nahoin rantautumaan ja nauttimaan tasaisesta maasta – joka joskin tuntui pitkän purjehduksen jälkeen keinuvalta. Vela Lukassa meitä viihdytti upea auringonlasku, lämmin ilta sekä tietysti pienimuotoiset sitsit. Osa porukasta sai kuulla raikuvia aplodeja, kun kajautimme Helan Går:in, kun taas osa nautti maanantai-illasta rauhallisemmissa merkeissä. Pääpäiväluokituksen korjaamisen jälkeen myös paikallinen rantaravintola sai tuta Regatta Crew’n voiman, kun aux-piuha ja tamppauslattia valloitettiin anteeksipyytelemättä.
Tiistai 23.8.2022 I Vela Luka – Vis South Shore
21 MPK
8 m/s W
Tiistaina meitä odotti upea – joskin tuulinen – sää. Sunnuntaihin verrattuna kyseessä ei kuitenkaan ollut pahoinvointia aiheuttava maininki ja tuulensuunta, vaikka kova tuuli ja sen aiheuttama veneen kallistuminen oli omiaan tuomaan haastetta veneessä toimimiseen. Esimerkiksi lounaan laittaminen ja tiskaaminen olivat omanlaisensa kokemus 45 asteen kulmassa, kun samalla sai pelätä kattilan liukuvan hellalta lattialle. Kokkauksesta selviydyttyä oli mahdollista virkistäytyä matkan aikana uittamalla varpaita merivedessä, sillä kallistus aiheutti sen, että veneen toinen puoli viisti vedenpintaa toisen puolen noustessa huomattavasti vedenpintaa korkeammalle. Tuulen iltapäivällä noustessa pääsivät matruusit kokeilemaan, miltä vauhdin huuma sivuvastaiseen tuntuu ruorissa. Muutaman broachauksen, eli peräsimen nousun vedestä kallistuksen johdosta, jälkeen oli aika reivata isopurjetta. Kaikki kahden ystävän tahtiin, luonnollisesti.
Aiemmista päivistä poiketen tänään ei rantauduttu kaupalliseen satamaan, vaan veneemme etsivät rauhallisen poukaman Vis-saaren eteläpuolella. Jäimme yöksi ankkuriin, ja yhteistyötaidot pääsivät testiin, kun poukamassa piti saada jokaisen veneen keula-ankkuri kiinni pohjaan – mieluiten niin etteivät ankkurit olleet solmussa – ja veneet köysillä kiinni sekä rantaan että toisiinsa. Aikaisemmat päivät olivat hioneet kaikkien yhteistyötaidot huippuunsa, kun osa sukelsi ankkuriketjujen perässä, osa ui kiinnittämään köysiä rantaan, osa solmi fendereitä kiinni ja loput koordinoivat toimintaa. Yhtäkkiä, parin päivän jälkeen, meillä olikin jo koossa täydellinen miehistö!
Vis:ssä nautimme luonnon helmasta uiden, moottoriveneitä testaten ja paikallisluonnossa kierrellen. Lazy Daysin kannella kuultiin myös uskomaton kakkoskannen karaoke-show. Ilta oli mukavaa vastapainoa aiemmalle, ja poukaman aallot tuudittivat koko porukan makeille unille.
Keskiviikko 24.8.2022 I Vis South Shore – Komiža
8 MPK
4 m/s W
Keskiviikkoaamuna herättiin uuteen päivään hyppäämällä suoraan sängystä meriveteen. Luonnonsataman etuna oli erityisesti rajattomat mahdollisuudet uimiseen, ja niinpä iso osa kuluttikin aikaa aamulla snorklaillen ja kaloja bongaillen. Rauhallisen aamun jälkeen oli kuitenkin aika suunnata takaisin merelle, sillä tänään kohteena olisi Komiža! Päivän purjehdus oli muita päiviä lyhyempi, mikä mahdollisti paljon hauskaa tekemistä maissa. Osa rentoutui rannalla uiden ja lekotellen, osa pääsi perehtymään aluksen vessan ulosvientien tukoksiin, kun taas osa lähti haastamaan itseään joko vuorilla vaeltamisen tai skoottereilla ajelun muodossa. Ikimuistoisia hetkiä oli jokaisella tiedossa, ja tarinoita kuultiin jopa käärmeistä, rinteillä tippumisesta ja skootterilla kaatumisesta. Jokainen palasi kuitenkin ehjin nahoin takaisin veneille, joten hämärän peittoon jäi se, mikä osa tarinoista oli totuutta ja mikä ns. Kroatian lisää.
Komižan kaunis kaupunki tarjosi paljon nähtävää ja koettavaa, ja päivän kommellusten jälkeen oli hyvä rauhoittua nauttimaan illallista kauniissa vuoristomaisemissa. Rauhallinen illallinen vaihtui nopeasti railakkaampiin tunnelmiin, kun ilmiömäinen tarjous rantabaarista löytyi: 2 mojitoa yhden hinnalla! Kun koko reissujoukko innostui nauttimaan tarjouksesta kaksin käsin, oli lopputuloksena mojitojen loppuminen koko baarista, minkä vuoksi koettiin tarpeelliseksi siirtyä veneisiin nauttimaan omien baarien tarjonnasta. Kun yöllä maasähköihin ja siten ilmastointiin oli rajalliset mahdollisuudet, näki osa parhaaksi kokeilla kannella tai puomilla nukkumista.
Torstai 25.8.2022 I Komiža – Milna
23 MPK
0 m/s
Aamulla herättiin odottavaisin tunnelmin, sillä olihan tänään torstai eli PÄÄPÄIVÄ! Koko viikon huhuttu ja hehkutettu päivä oli vihdoin saapunut, joten olihan siitä aika ottaa kaikki irti. Pääpäivän kohteeksi oli valikoitunut Milnan kaupunki Bračin saarella, jonne lähdettiin vauhdikkaasti hyvästä säästä nauttien. Uskomaton tuuri seurasi meitä edelleen: ei yhtäkään sadepäivää, ei pahasti auringon polttamia ihoja eikä kukaan ollut tippunut kannelta mereen! Viimeiseen asiaan tuli kuitenkin muutos päivän purjehduksen aikana, kun keskellä merta innostuttiin hyppimään liaanin saattelemana kirkkaaseen veteen. Halukkaat pääsivät kokeilemaan myös, miltä tuntui roikkua aallokossa köyden varassa veneen perässä, ja tämä suoritus menikin ihan päivän treenistä.
Rankat työt vaativat rankat huvit, joten Milnassa suunnattiin koko porukan voimin REISSUDINNERILLE! Dinnerillä nautittiin herkullisista juomista sekä kroatialaisista perinneruoista. Menoa lisäsivät myös yhteiset seurapelit, ja luonnollisesti ilta huipentui veneiden väliseen kilpailuun. Kilpailun voittajille oli luvassa maineen ja kunnian ohella myös kurkunkostuketta sekä virallinen reissumaskotti! Nähtäväksi jää, selviääkö maskotti mukaan seuraavalle reissulle… Tunnelmaa nostattivat illan mittaan myös Pykälässäkin tunnetut muusikot, jotka innostuivat vetämään ex tempore keikan sekä reissulaisten että paikallisten iloksi. Mahtoikohan olla ensimmäinen kerta, kun Milnassa kuultiin livenä Reggaerekka?
Perjantai 26.8.2022 I Milna – Baotić Marina – Trogir
14 MPK
4 m/s N
Pääpäivän jälkeisenä aamuna merille lähdettiin vasta pari tuntia normaalia myöhemmin, ja ilmassa oli haikeutta – olihan kyseessä viimeinen purjehduspäivä. Vähäisestä tuulesta huolimatta täytyi purjeet nostaa viimeisiä kertoja ylös, ja tässä vaiheessa miehistöt selvisivät tehtävästä ilman kapteenien apua. Ainakin jotain oli siis useista toistoista tarttunut mieliin! Jokainen imi viimeisiä meri-ilman henkäyksiä itseensä nautiskellen kannella makoilusta, veneen ohjaamisesta tai köysien kiristelystä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niinpä tämäkin purjehdus päättyi takaisin Splitin Baotić Marinaan.
Haikeudesta huolimatta reissua oli kuitenkin vielä usea tunti jäljellä, ja niistä oli aihe ottaa kaikki ilo irti! Jokainen vene selvisi lopputarkastuksesta sen suuremmitta ongelmitta, joten oli aika suunnata taas taksiveneellä hyväksi havaittuun Trogiriin. Illallisen jälkeen jokainen vietti viimeistä iltaa parhaaksi katsomallaan tavalla: osa maksoi viikolta kertyneitä univelkoja, osa tamppasi (lähes) aamuun asti ja osa kierteli vanhaa kaupunkia ihaillen linnoja, kapeita kujia ja paikallista kulttuuria.
Lauantai 27.8.2022 I Baotić Marina – Helsinki
1050 MPK
1 m/s NW
Kun herätyskellot soivat klo 5.30 veneissä, oli osalle kyseessä vielä edellisilta. Ei auttanut kuin napata laukut ja reput kainaloon ja suunnistaa aamunkoitossa kohti takseja. Taksissa saimme kuulla, kuinka delfiinit olisivat aktiivisimmillaan tähän aikaan vuorokaudesta, mutta kumma kyllä emme yhtenäkään aamuna olleet ehtineet nostaa purjeita ihan vielä klo 6.00 ja päässeet nauttimaan delfiinien seurasta. Epävirallisia sopimuksia tehtiin siitä, kuinka ensi kerralla olisi pakko nähdä delfiineitä, minkä vuoksi herätyksiä tulisi aikaistaa. Se jääköön nähtäväksi, kuinka ensi vuonna delfiinien kanssa käy.
Lentokentällä suoritettiin pääluku, ja kuin ihmeen kaupalla kaikki 40 olivat päätyneet lentokentälle. Edellisillan uhoilusta huolimatta kukaan ei ollut jäänyt Splitiin juhlimaan, vaan kaikki istuivat enemmän tai vähemmän väsyneinä lähtöportilla. Tunnelma oli haikea, mutta samalla odottavainen: jos tämä reissu oli näin onnistunut, mitä kaikkea tulevaisuus voikaan tuoda tullessaan?
Helsinki-Vantaalle saapui 40 väsynyttä, mutta onnellista reissulaista. Sen lisäksi, että reissulta tarttui mukaan huikeita muistoja, ihania ystäviä ja mieleenpainuvia kokemuksia, oppi jokainen reissulainen uusia taitoja. Oli kyseessä sitten purjehdustaidot itsessään, tiskaaminen kesken matkan tai päässälaskutaidot kunan ja euron suhteesta, yksi asia oli varmaa: kaikki palasivat Suomeen varmempina toimijoina veneessä, useita kokemuksia rikkaampana ja muutamaa euroa köyhempänä.