Auskultointiuudistus voi vaikeuttaa pääsyä tuomioistuinuralle

Teksti: Tuuli Pitkänen, KOPO-vastaava 2026

Tuomioistuinvirasto uudistaa käräjänotaarien ja asessorien valintamenettelyjä kevään 2026 aikana asettamansa sujuvoittamistyöryhmän muistion ja siitä annettujen sidosryhmälausuntojen pohjalta. Sekä valintamenettelyyn osallistuvien hakijoiden että tuomioistuimien näkökulmasta hakuprosessi on koettu nykyisin pitkäksi ja monimutkaiseksi. Uudistuksen tavoitteena on kehittää käräjänotaarien valintamenettelyn sujuvuutta ja nopeuttaa valintaa ja harjoittelun aloittamista. Tuomarinkoulutuslautakunnassa on suunniteltu käräjänotaarivalinnan osalta kehittämistoimenpiteinä tuomioistuinharjoittelun alkamisajankohtien yhtenäistämistä, haastattelupisteytyksestä luopumista, työkokemuksen merkityksen lisäämistä sekä valintakriteerien selkeyttämistä. Uudistuksista päätetään kesäkuussa 2026, ja ne tulevat voimaan vuoden 2027 aikana.

Tuomioistuinharjoittelujen alkamisajankohtien yhtenäistäminen

Tuomarinkoulutuslautakunnan 31.3.2026 annetussa muistiossa Käräjänotaarien ja asessoreiden valintamenettelyjen kehittäminen käydään läpi uudistuksen keskeisiä tavoitteita ja muutosehdotuksia. Ensimmäinen muutosehdotus koskee tuomioistuinharjoittelun alkamisajankohtien yhtenäistämistä. Nykyisin käräjänotaarit nimitetään yhdellä kertaa kaikkiin tuomioistuimiin marras-joulukuussa, ja itse harjoittelun aloituksen ajankohta vaihtelee. Tuomarinkoulutuslautakunta ehdottaa, että harjoittelujen alkamisajankohdat yhtenäistettäisiin valtakunnallisesti. Nimitykset ja harjoittelun aloitukset tehtäisiin porrastetusti neljässä erässä vuoden aikana. Nimityspäätöksen ja harjoittelun aloittamisen välinen aika lyhenee, mikä on lautakunnan mukaan omiaan vähentämään nimittämisen jälkeen tehtäviä peruutuksia. Näin harjoittelu alkaisi vain muutama kuukausi nimityksen jälkeen, kun taas nykytilanteessa nimityksen ja harjoittelun alkamisen välillä voi olla lähes vuosi aikaa. Tämä lyhentäisi valintapäätösten ja tuomioistuinharjoittelun alkamisen välistä aikaa ja vaikuttaisi siihen, että käräjänotaarien koulutusta voitaisiin antaa oikea-aikaisemmin.

Haastattelupisteytyksestä luopuminen

Toinen ehdotus koskee haastattelupisteytyksestä luopumista. Tällä hetkellä valintamenettely alkaa hakemuksella, jonka jälkeen kaikki kelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijat pisteytetään ja asetetaan keskinäiseen pistejärjestykseen. Tämän jälkeen hakukohteittain parhaiten sijoittuneet kutsutaan hakukohteen eli tietyn tuomioistuimen haastatteluun, jonka jälkeen hakijat asetetaan uudestaan pisteiden perusteella järjestykseen ottaen huomioon hakemuksen ja haastattelun yhteenlasketut pisteet. Tuplapisteytys on kuitenkin koettu tuomioistuimissa ongelmalliseksi, sillä hakijan harjoittelupaikka voi vaihtua haastattelun jälkeen haastattelun suorittaneesta tuomioistuimesta johonkin toiseen tuomioistuimeen. Koska harjoittelupaikkoja on varattu tietty määrä tiettyyn tuomioistuimeen, vaihtuu samalla myös jonkun toisen hakijan harjoittelupaikka. Vaihdot voivat ketjuuntua ja johtaa useiden hakijoiden harjoittelupaikkojen vaihtumiseen. Tuomioistuinten kokemuksen mukaan pisteytysjärjestelmä johtaa lisäksi hakijoiden taktikointiin, jossa tiettyihin tuomioistuimiin haetaan hakemusvaiheessa vain varmistaakseen haastatteluun pääseminen, vaikka harjoittelua ei olekaan aikomus suorittaa kyseisessä tuomioistuimessa.

Uudessa valintamenettelyssä haastatteluja ei pisteytettäisi enää lainkaan, mutta hakija voitaisiin silti edelleen haastatella ja karsia haastattelun perusteella tuomioistuimen näin halutessa. Haastattelut suoritettaisiin valtakunnallisesti yhtenäisinä ajankohtina, ja kuhunkin tuomioistuimeen osoitettaisiin haastateltaviksi lähtökohtaisesti vain harjoittelupaikkoja vastaava määrä hakijoita. Hakijan harjoittelupaikka ei voisi enää muuttua haastattelun jälkeen, ja haastattelun perusteella karsiutuneen tai hakemuksensa peruuttaneen hakijan tilalle osoitettaisiiin suoraan uusi hakija. Merkittävä uudistus olisi, että hakija olisi mahdollista valita myös kokonaan ilman haastattelua pelkillä hakemuspisteillä. Tuomioistuinlautakunnan arvion mukaan valintamenettelyn kesto vähenisi jatkossa kolmella kuukaudella ja haastattelujen määrä vähentyisi yli sadalla, mikä oleellisesti vähentäisi tuomioistuinten hakuprosessiin liittyvää työkuormitusta. On kuitenkin syytä kysyä, aiheuttaisiko tämä painetta
haastattelujen poistamiseen jatkossa kokonaisuudessaan, mikäli mitään velvoitetta pitää niitä ei ole. Myös Tuomarinkoulutuslautakunnan muistiossa tunnistetaan se, että riskinä on henkilökohtaisten ominaisuuksien painoarvon heikentyminen valintamenettelyssä, eikä esimerkiksi hakijan motivaatiota voida ottaa yhtä hyvin huomioon kuin aikaisemmin.

Työkokemuksen merkityksen lisääntyminen pisteytyksessä

Vastavalmistuneiden ja uransa alussa olevien juristien kannalta keskeisin uudistus koskee työkokemuksen merkityksen lisääntymistä valintamenettelyssä. Tällä hetkellä hakemuksessa annettuina pisteytettävinä valintakriteereinä ovat opintomenestys, osoitettu oikeudellinen osaaminen (käytännössä tohtorintutkinto), työkokemus ja haastattelu, joista viimeisimmän pisteytyksestä oltaisiin kokonaan luopumassa. Opintomenestyksestä huomioidaan erikseen oikeusnotaarin tutkinnon arvosanojen keskiarvo niin, että keskiarvo 2,5-5,0 tuottaa vastaavasti 2,5-5,0 pistettä ja alle 2,5 keskiarvo 0 pistettä. Maisterintutkinnon kurssien keskiarvoa ei huomioida, vaan pisteitä saa oikeusnotaarin tutkinnon arvosanojen keskiarvon lisäksi gradun arvosanasta. Gradun arvosanojen osalta pisteet olisivat arvosana 5 = 5 pistettä, 4 = 4 pistettä, 3 = 2 pistettä ja muut 0 pistettä.

Työkokemuksen osalta uusissa valintakriteereissä työkokemuksesta annettavaa enimmäispistemäärää nostettaisiin 2,5 pisteellä 4,5 pisteestä 7,0 pisteeseen. Pisteitä saisi kokoaikaisesta juristin työstä, jossa laajin huomioitu työssäoloaika 36 kk tai enemmän tuottaisi hakijalle 7,0 pistettä. Yli 10 vuotta vanhaa työkokemusta ei laskutavassa otettaisi huomioon. Opiskelijan kannalta hyvä uudistus on se, että alan osa-aikatöistä saisi jatkossa myös pisteitä.

Mitä käy vastavalmistuneiden tuomioistuinhaaveille?

Uudistuksen keskeinen sisältö olisi siis haastattelupisteiden poistuminen ja työkokemuksen painoarvon lisääntyminen valintamenettelyssä. Haastattelu on aikaisemmin tuottanut hakijalle 28 % kokonaispisteistä, mutta nyt osuus tulisi olemaan 0 %. Työkokemuksen painoarvo on aikaisemmin ollut 21 % pisteistä, ja sen osuus tulisi olemaan jatkossa 39 % eli merkittävästi enemmän.

Nykyisten opiskelijoiden, vastavalmistuneiden ja nuorten juristien kannalta uudistukset olisivat toteutuessaan ongelmallisia. Kriteerit ohjaavat tekemään töitä jo opiskeluaikana, vaikka oman alan harjoittelupaikkoja ei riitäkään kaikille halukkaille, eikä opintojen ja töiden yhteensovittaminen myöskään ole kaikille mahdollista. Monivuotisen työnteon lisäksi tuomioistuinuralle tähtäävän opiskelijan tulisi samaan aikaan menestyä erinomaisesti opinnoissaan ja saavuttaa hyviä arvosanoja sekä notaariopinnoissa että maisterintutkielmassa kilpaillakseen realistisesti haussa jo pidemmällä urallaan olevien juristien kanssa. Opiskelijat eivät kuitenkaan välttämättä edes tiedä opintojen alkuvaiheessa valmistumisen jälkeen tehtävästä tuomioistuinharjoittelusta tai eivät ole varmoja omista urasuunnitelmistaan. Uusi valintamenettelly lisäisi todennäköisesti tuomioistuinuralle haluavien opiskelijoiden kuormittuneisuutta ja toisaalta saattaisi lykätä hakemista vuosilla eteenpäin.

Pykälä on ottanut auskultointiuudistukseen kantaa Oikeustieteen opiskelijoiden liiton eli OOL:in lausunnon kautta. OOL:in Tuomarinkoulutuslautakunnalle antamassa lausunnossa nostettiin esiin edellä mainittuja huolia ja kannatettiin haastattelupisteytyksen säilyttämistä ja painottamista osana hakijan kokonaisarviointia, jotta vastavalmistuneiden kyky menestyä auskultointihaussa säilyisi jatkossakin. On huomattava, että uudistuksen mahdollisuuksia rajoittaa Laki tuomioistuinharjoittelusta, jossa auskultoinnin valintakriteerit on määritelty tällä hetkellä suhteellisen tiukasti. Koska tämän uudistuksen yhteydessä lakimuutoksia ei olla tekemässä, ei pisteytyksessä ole mahdollista huomioida lain mainitsemien kriteerien lisäksi muita seikkoja vaan lähinnä muuttaa näiden painoarvoa. Hakuprosessin keston lyhentäminen ja valintakriteereiden selkiyttäminen ovat toki kannatettavia tavoitteita sekä hakijoiden että tuomioistuinlaitoksen näkökulmasta, mutta prosessin selkiyttämistä ei tulisi tehdä opiskelijoiden jaksamisen tai urasuunnittelun kustannuksella.