Artikkelit 22.10.2024
Vielä nollakorkojen aikaan opintolainasta puhuttiin ilmaisena lainana. Muistan eläväisesti phuksitovereitteni puheet kunnianhimoisista sijoitussuunnitelmistaan, joissa valtiontakaukset vivutettiin piensijoittajien rahastoihin. Nykypäivänä viitekorot ovat nousseet jo sellaisiin lukuihin, että takavuosina itsenikin hellimä unelma lainarahoilla rahastamisesta vaikuttaa lähinnä naurettavan naiivilta. Eipä opintorahakaan ole kasvamassa indeksijäädytyksen myötä. Nykypäivän phuksit tulevat olemaan suhteellisesti köyhempiä kuin omat vuosikurssilaiseni aikanaan. Uusimpana kruununjalokivenä opiskelijaetuuksien orjantappuroissa on opiskelijoiden siirtäminen yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle, mikä tulee merkitsemään monille pääkaupunkiseudulla asuvien rahamääräisten etuuksien laskemista jopa 170 eurolla kuukaudessa. Opintotuen asumislisä tulee olemaan yleistä asumistukea matalampi, eikä sitä tulla maksamaan kesäkuukausilta.
Työssäkäyville opiskelijoille tilanne ei ole yhtä vaikea. Opintotuen tulorajoja on Marinin hallituksen toimesta kasvatettu, jolloin opintorahaa voi nostaa reilusti korkeammilla tuloilla kuin vielä muutamia vuosia sitten. Ensi vuonna voimaan tulevassa asumislisässä jatketaan samalla ladulla, näet siihen sovelletaan yleisen asumistuen tiukan progressiivisten tulorajojen sijasta opintotuen porrastusta. Tämän ladun nimi on Orpon hallituksen työn linja, joka lienee julkisen talouden tilintarkastajien taulukoissa entistä opintolinjaa parempi. Ikävä kyllä muistan myös phuksivuosilta opiskelijaystävieni ajoin itkuisetkin kilvoittelut tsuppimarkkinoilla. Työn linja on kapea tola, johon jokaisen sukset eivät mahdu. Sitä on myös kovin vaikea hiihtää yhtä aikaa tavoiteajassa valmistumiseen johtavan ladun kanssa.
Aikanaan päädyin Pykälässä hallituksen opintovastaavaksi asti kamppaillakseni pykälistien puolesta tiedekunnan hallinnossa. Kokemus on paljastanut minulle, että useat tiedekuntamme ongelmat – kuten kirjallisen palautteen puute taikka toistamiseen myöhässä arvioidut tentit – eivät johdukaan tiedekunnan huonoista päätöksistä, vaan yliopistojen valtiontason ohjauksesta, keskinäisestä kilpailuttamisesta ja tehostamisesta. Olen huolissani niistä, jotka joutuvat aloittamaan opintonsa entistä tehostetummassa yliopistossa, entistä pienemmillä tuloilla ja entistä suuremmilla vaatimuksilla sovittaa töitä yhteen opintojen kanssa.
Ylioppilaskuntien lakisääteinen tehtävä valvoa opiskelijoiden etua on tällaisina aikoina entistä korostuneempi, kuten on myös opiskelijoiden oma aktiivisuus. Siksi kannustankin teitä kaikkia, ennen muuta phukseja, äänestämään HYYn edustajistovaaleissa, jotka järjestetään 16–23.10.
Antti Kaijansinkko
HYYn hallituksen puheenjohtaja